Kylät

Idyllinen Toscanan Anghiari

Historian, taiteen, hyvän ruoan ja viinin jäljillä


Pienten italialaisten linnakylien kiireettömässä tahdissa-auringonkukkapellolta ylös ”centro storico” eli vanhaan keskustaan. Tulkaa kanssani löytöretkelle nykypäivään ja historiaan sekä kuuntelemaan kirkonkellojen kaikua sen kivisillä kujilla.
Kunto kohoaa kun kiipeää uteliaana katsomaan näköalaa Anghiarin huipulta. Satapäin terracottaruukkoja kauniine kukkineen, ajanvietettä talojen asukeille. Pihoille ei olen tilaa tässä linnanmuurien ympäröimässä kukkulakylässä ole. Aikoinaan niillä ei ollut merkitystä; turvallisuus ja puolustussyteemi oli se tärkein pointti täällä asuttaessa.



Vaakunoita on mukava katsella ja miettiä vuosisatojen mittaista hallintoa. Käy ovesta sisään tähän kunnantaloon ja käänny oikealle; voit tutustua ilmaiseksi roomalaisten viininsäilytyssyteemiin.
Upeaa Tiberjoen laaksoa. Valle del Tevere. 


Näillä maissipelloilla käytiin kuuluisan voitokas Anghiarin taistelu 29. kesäkuuta 1440 ja siitä voi lukea lisää tässä kohdassa, ihan paikan päällä. Leonardo da Vinciltä teki siitä "vähemmän kestäneen" maalauksen tilaustyönä. Alkuperäinen tuhoutui monestakin syystä, mutta lähinnä DaVincin kokeileman uuden maalaustekniikan takia. Aina ei voi onnistua; nerotkaan! Lohduttavaa, eikö totta? Voitte katsella Anghiarin museossa ei-originaaleja tai kurkata esim. Rubensin siitä tekemän version.  

Katsele välillä ylöspäin, kunhan et kompastu. Talojen julkisivut ovat niin kauniita, aina kattoihin asti. Toscanalaista tyyliä. 
Maukkaita ravintoloita löytyy, missä virkistäytyä ja levätä. Janoisena ja nälkäisenä sisään, iloisena ja kylläisenä ulos. Aina uusi kokemus. Hinnat ovat juuri sopivat, ei klassisen Toscnan kalliita paikkoja. Tämä on rajaseutua, joten massaturismi ei ole tänne vielä valunut. Paikallisia asukkaita näkyy katukuvassa, vaikka täälläkin on monta "VENDESI" kylttiä tullut lisää viime vuosina, eli asuntoja on myynnissä.  


Hivele vaan punaviinipulloja ja osta vaikka mukaan, jos et jaksa niitä nauttia paikan päällä kesän kuumuudessa. Vuosikertaviinit vaan paranevat niitä katsellessa. Suomalaisena välttäisin elokuuta, kuumuus saattaa hidastaa kävelytahtia ja monta paikkaa jää näkemättä. 

Lähellä on ihania pieniä viinitiloja, joilla käymme suomalaisryhmien kanssa. Vinkkaan teille, minne mennä jos halajatte käydä omin päin. Näissä paikoissa ei ole ruuhkaa ja ette taatusti löydä turistilaumoja messuamassa kuten monissa muissa Toscanan klassisissa kohteissa.